Rock’n'roll nousi maihin Suomeen 1950-luvun puolivälissä, ja myyttinen Amerikka alkoi suodattua suomalaiseen nuorisokulttuuriin. 1960-luvulla afro-amerikkalainen musiikki iski toisen kerran, tällä kertaa muodikkaasti englantilaisten rhtyhm and blues -yhtyeiden sointiin kätkeytyneenä. Suomen musiikillinen maaperä on routainen, mutta 1970-luvun alussa villi rytmi löi itsensä lopulta läpi.

Rock’n'rollin mukana tuli Amerikan rikas juuriperinne kantreineen ja blueseineen. Jenkkikulttuurista ammensivat niin Hurriganesin ja Teddy & The Tigersin tapaiset massailmiöt kuin outo yksinäinen cowboy Tommie Mansfield. Amerikan perintö kuului J.Karjalaisen ja Tuomari Nurmion omaperäisissä lauluissa ja 1980-luvulla se sulatui Peer Güntin ja Melrosen aggressiiviseen perusrockiin.

Amerikka on ollut täällä ihailun ja vihan kohde, fantasiamaa, tyylin tyyssija ja ikuinen inspiraation lähde, joka tänä päivänä ruokkii rikasta retro-kulttuuria. Perifeerinen pohjoinen maa on kasvattanut liudan maailman luokan roots-muusikoita.